Mikä sun numero on?

”Mun numero on 8, mikä sun numero on?”, kysyi tutkija toiselta ruokapöydässä. ”Mun numero on 10”, vastasi tutkija.

Mikä tämä mystinen numero on? Ja miksi siitä on tullut yleinen keskustelun aihe tutkijoiden keskuudessa?

Yksi selittävä tekijä lienee tutkijoiden urapolku, ns. tenure track. Päästäksesi etenemään tutkijan urapolulla täytyy tietyt mittarit täyttyä. Esimerkiksi eräässä Suomalaisessa teknillisessä yliopistossa urapolun tasolla 1, Assistant Professor, tämä luku voi olla alle 5. Associate Professor, tason 2, saavuttaminen edellyttää, että tämä numero on luokkaa 5-10. Tasolle 3, Full Professor, kipuaminen edellyttää että numeron saa hivutettua 10-15 paikkeille.

Aivan yhtä voimakkaasti ohjaavaa numeroa  on vaikeampi tunnistaa yrityselämästä. Toki on niitä, jotka vannovat Net Promoter Score (NPS) nimiin – sinä yhtenä ainoana lukuna, jota yrityksen tarvitsee kasvattaa menestyäkseen. Erona NPS-mittariin tämän akateemisen mittarin lukuarvo ei voi vähentyä ajan yli, koska sillä ei mitata sitä olisivatko ihmiset valmiita suosittelemaan yrityksen tuotetta, sen sijaan mitataan kuinka paljon tutkijalla on akateemisia tuotteita, julkaisuja, ja kuinka paljon näihin julkaisuihin on viitattu muissa julkaisuissa.

Pikanttina yksityiskohtana tämä akateeminen numero tyypillisesti vaihtelee riippuen siitä mitä tietolähdettä käytetään sen laskentaan. Esimerkiksi jos tietolähteenä on Google Scholar, akateeminen numero lasketaan niistä viittauksista, jotka on tehty Googlen tietokannassa oleviin julkaisuihin. Itsellä tämä luku on 8. Jos taas sama haku tehdään Scopus tietokantaan, niin oma tulos on 4. Vielä harvinaisempaa on omalla tieteenalalla Web of Science julkaisut, jonka tietokannoista haettuna omaksi tulokseksi muodostuu 1.

Huomion arvioista tässä on, että vaikka tutkija tekee laadukasta tiedettä ja omistautuu asialleen,  mutta jos ei julkaise sitä maksumuurillisella ”laatujulkaisulla” niin tulosvaikutus on 0.

Mitä tästä voidaan päätellä? Omat akateemiset tuotokset, jotka eivät löydy Scopus tai Web of Science -tietokannoista ovat a) merkityksettömiä tiedeyhteisölle ja siten ei haluttuja, b) arvottomia (oman uran kannalta ja rahassa mitattuna), c) jotain muuta?

Jokainen tutkija voi vetää tästä omat johtopäätöksensä.

Yksi tämän vuoden SomeTutkijalle.fi kantavista teemoista on avoin tiede – tutkimuksen tulosten, datan, ym. avoin saatavuus. Avoimen tiede tuo omat haasteensa, esim. monia open access -julkaisuja ei ole indeksoitu Scopus ja Web of Science -tietokannoissa -mutta mikä tärkeämpää avoin tiede avaa myös paljon uusia mahdollisuuksia. Yhden akateemisen numeron kasvattamisen näkökulmasta, esimerkiksi julkaistuun tutkimusdataan, tutkimustiedon keräämisen menetelmiin (esim. Jukka Huhtamäen GitHub ”Crawler and scraper for extracting crowdfunding campaign data”), ja muihin tutkimusprosessin aikana syntyviin tuotoksiin on myös mahdollista saada viitauksia. Tälläiset uudet mahdollisuudet ovat vielä huonosti tiedossa. Pyrimme omalta osaltamme kasvattamaan tietoisuutta näistä mahdollisuuksia ja edistämään niiden käyttöönottoa.

Ps. Käyppä nyt heti viittaamasa Tietojohtaminen -kirjaamme, niin akateeminen numeroni kasvaa yhdellä 🙂

-Jari
Tuore Open Knowledge Finland jäsen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *