Somessa päivystävä tutkija

Vuosi 2015 jää historiaan tutkijoiden keskuudessa aikana, jolloin professorit, päivystävät dosentit ja “kaiken maailman dosentit” saivat hallituksen suunnalta negatiivisempaa palautetta ja kommentteja, mihin on aikaisemmin totuttu.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb aloitti keskustelun lennokkaasti hallitusohjelman julkistustilaisuudessa kommentillaan: “Jos aikoinaan professorilla oli kolme syytä olla professori – kesä-, heinä- ja elokuu – niin jatkossa ne kolme syytä ei enää päde”.

Pääministeri Juha Sipilä puolestaan kommentoi A-Studiossa, että “Niitä on ihan liikaa Suomessa, jotka kertovat mitä nyt tässä tilanteessa – ei saa tehdä. Löytyy kaiken maailman dosenttia, jotka kertovat että tätä ja tätä ei saa tehdä”.

"Löytyy kaiken maailman dosenttia"

Pääministerin dosenttiheitto tv:ssä puhuttaa. Juha Sipilän eilinen tokaisu A-studiossa on aiheuttanut pienoisen myrskyn. "Pääministerin heitto saattoi olla ennalta harkitsematon, mutta kuvastaa valitettavan hyvin maan nykyisen hallituksen asennetta sivistykseen ja koulutukseen", kirjoittaa Helsingin yliopiston dosentti Ville Jalovaara Uusi Suomin blogissaan.Uuden Suomen juttu aiheesta: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/146839-juha-sipilan-sanat-jarkyttavat-yleisen-vitsin-kohteena

Julkaissut Kioski 3. joulukuuta 2015

#kaikenmaailmandosentit herätti tutkijoiden keskuudessa keskustelua sosiaalisessa mediassa ja sen ympärillä alkoi myös levitä uusia meemejä, kuten ”Je suis dosentti” ja ”Olen dosentti – sorisiitä”. Professoriblogissa Kirsi Sintonen otti kantaa keskusteluun ja nosti esille myös edellisen hallituksen tilaaman ansiokkaan raportin, jossa tehtiin esityksiä tutkitun tiedon paremmaksi hyödyntämiseksi päätöksenteossa. Emerituskansleri Kari Raivion raportti: Näyttöön perustuva päätöksenteko – suomalainen neuvonantojärjestelmä onkin mielenkiintoista luettavaa – myös meille tutkijoille.

Toisaalta, ei kritiikki meitä tutkijoita kohtaan aivan aiheetonta ole. Päätöksentekoa tukeva informaatio, joka 1) kuvailevasti tuo esille mitä ei saa tehdä tai 2) ennustaa että jos teet näin – niin pieleen menee näin suuresti, ei pelkästään ole riittävää. Meidän pitäisi pystyä tuottamaan myös sellaista informaatiota päätöksentekijöille, joka dataan perustuen tuo esille erilaisia päätösvaihtoehtoja ja niiden ennusteisiin perustuvia hyötyjä, ns. preskriptiivistä analytiikkaa. Toiseksi, tämä informaatio pitäisi vielä oppia viestimään niin, että päätöksentekijät sen myös ymmärtävät. Tieteelliset, ns. journal julkaisut, harvoin tähän tarkoitukseen hyvin soveltuvat, koska niiden yleisön lähtökohtaisesti oletetaan olevan juuri tietyn erityisalan asiantuntijoita ja hallitsevan sen alan peruskäsitteet kuten myös akateemisen jargonin. Haastankin niin itseäni, kuin myös muita tutkijoita harjoittelemaan näitä taitoja ja viestimään omasta tutkimuksesta myös sosiaalisessa mediassa.

TTY:n viestinnästä Sanna Schildt antoi hyvän lukuvinkin: Nancy Baronin Escape from the Ivory Tower: A Guide to Making Your Science Matter, johon ajattelin seuraavaksi perehtyä omaa tiedeviestintää selkiyttämään.

Hyvää uutta vuotta toivoen

-Jari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *