Sosiaalinen media aineettoman pääoman kasvattajana

Sosiaalisen median käytöstä työpaikoilla ollaan montaa mieltä. Joissain organisaatioissa sosiaalisen median käyttö on kielletty työpaikalla syystä tai toisesta. Yksi taustalla oleva pelko mihin olen törmännyt on, että kun työntekijät ovat sosiaalisessa mediassa läsnä, niin kilpailijat saavat tietää keitä yrityksellä on töissä ja minkälaista osaamista heillä on. “Tämähän on oiva tilaisuus kilpailijoille rekrytoida meidän parhaat osaajat – eikö vain?”

Aineettoman pääoman turvaaminen voi olla jollekin yrityksille tärkeämpi prioriteetti kuin sen kasvattaminen, varsinkin jos yrityksen asiakkaana on Department of Defense (USDOD) tai joku muu vastaava organisaatio joka sitä erikseen edellyttää. Tällöin esimerkiksi yrityksen työntekijät eivät saa näkyä LinkedIn:ssä saati sitten käydä työhönsä liittyviä keskusteluja sosiaalisessa mediassa. Väittäisin kuitenkin, että suurimmalla osalla organisaatioista prioriteetin pitäisi olla päinvastainen – aineettoman pääoman kasvattaminen, johon sosiaalinen media tarjoaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia.

Inhimillisen pääoman kasvattamisen näkökulmasta sosiaalinen media on tehokas väline oman osaamisen kehittämiseen. Uusimpaa oman alan tietoon pääsee helposti käsille sosiaalisen median kautta, jossa myös kynnys kysyä lisätietoa on huomattavasti matalampi kuin muita kommunikointikanavia tai medioita hyödyntämällä. Hyvänä esimerkkinä Twitter mahdollistaa kysyä Suomen ja maailman parhailta asiantuntijoilta lisätietoa vaikkapa seminaariesityksiin tai kirjoissa esiteltyihin oppeihin liittyen. Oma kokemus on, että asiantuntijat ovat halukkaita jakamaan tällaista tietoa myös täysin ennalta tuntemattomille henkilöille ja vastausajat ovat tyypillisesti hyvin nopeita, usein vastauksen saa saman päivän aikana. Nykyisin sosiaalinen media mahdollistaa myös etäosallistumisen moniin ammattillisiin seminaareihin ja konferensseihin, esimerkiksi erilaisten striimien ja Twitter feedin kautta.

Suhdepääoman kasvattamisen näkökulmasta sosiaalinen media on puolestaan tehokas kanava organisaation brändin kehittämiselle. Kattaen niin organisaation työntekijät kuin sen tuotteet, palvelut ja toimintatavat. Henkilöbrändäys ja ajatusjohtajuus on entistä helpompaa sosiaalisen median aikakaudella, eikä se vaadi enää suuria investointia.

Henkilöbrändit sosiaalisessa mediassa toimivat eräänlaisina attraktoreina, vetäen puoleensa uutta tietoa ja uusia yhteyksiä yrityksen sidosryhmiin. Näin on ainakin omalla kohdalla käynyt. Yhä enenevissä määrin omat yhteistyökumppanit niin oman organisaation sisältä kuin ulkopuolelta jakavat minulle kohdistettua tietoa sosiaalisessa mediassa, jonka he ovat arvioineet minulle hyödylliseksi. Tässä tarkoituksessa Twitteristä on tullut itselle online “kahvihuone” jossa luodaan ja jaetaan tietoa oman jatkuvasti laajentuvan asiantuntijayhteisön kanssa. Henkilöbrändit myös kumuloituvat organisaation brändiin, jota voidaan myös ajatusjohtajuuden kautta terävöittää.

Sosiaalinen media voi kasvattaa myös organisaatioiden rakennepääomaa. Tyypillisesti jokaisella organisaatiolla on olemassa omat IT-järjestelmät ja prosessit, joiden mukaan toiminta on organisoitu. Kuitenkin verkostomaisessa toiminnassa on tarvetta hyödyntää organisaatioiden rajat ylittäviä IT-järjestelmiä, esimerkiksi projektinhallintaan. Sosiaalinen media tarjoaa tällaiseen tarkoitukseen monia hyviä työkaluja, kuten Trellon. Merkittävän osan erilaisista yhteisöllisistä toimintatavoista ja niitä tukevista sosiaalisen median työkaluista olen itse oppinut toimimalla projekteissa, joissa tulokset ovat syntyneet yhteistyössä monen organisaation ja yrityksen kanssa. Näitä oppeja ja hyviä kokemuksia olen myös pyrkinyt levittämään oman organisaation sisällä ja ulkopuolella.

Haastankin kaikki tietoasiantuntijat sosiaaliseen mediaan aineetonta pääomaa kasvattamaan.

Artikkeli julkaistu alunperin Tietoasiantuntija 5/2015 -lehdessä

-Jari Jussila

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *