Vaikuttavaa tutkimusta

Mediassa puhutaan paljon tutkimuksen vaikuttavuudesta, mutta vähemmän siitä millaista on vaikuttava tutkimus. Yksi tapa arvioida tutkimuksen vaikuttavuutta on tarkastella tutkimuksen viittausmääriä.

Ulf Kronman [1] mukaan katsausartikkelit (review articles) saavat keskimäärin 2,5 kertaa enemmän viittauksia kuin alkuperäistutkimuksia raportoivat julkaisut. Jos haluat, että tutkimuksiisi viitataan, kannattaako siis kirjoitella katsausartikkeleita?

Onko siis pelkästään artikkelin tyyppi merkittävä tekijä ennustamaan artikkeleiden suhteellisia viittausmääriä? Tähän kysymykseen vastaamiseen teimme #minitutkimuksen, jossa otimme vertailuun omista artikkeleistamme katsausartikkelin ja alkuperäistutkimuksia raportoivat julkaisut samalta vuodelta (2014) ja tarkastelimme niiden saamia viittausmääriä.


Oma dataa tarkasteltuna suurimman viittausmäärän sai alkuperäistutkimusta raportoiva julkaisu, jonka on rinnakkaisjulkaistu ja avoimesti saatavilla TTY:n kirjaston kautta. Se sai 10 kertaa enemmän viittauksia kuin samana vuonna julkaistu katsausartikkeli. Tällä datalla voisi päätellä, että se, että julkaisu on avoimesti saatavilla on huomattavasti merkittävämpi tekijä viittauksia kannalta, kuin se mikä on artikkelin tyyppi. Avoimesti saatavilla olevat julkaisut saivat tässä datassa systemaattisesti enemmän viittauksia kuin sellaiset artikkelit, jotka eivät olleet avoimesti saatavilla. Eniten viittauksia saanut artikkeli oli avoimesti saatavilla kolmesta eri lähteestä: TTY:n rinnakkaisjulkaisut , ResearchGate ja Semantic Scholar ja toiseksi eniten viittauksia saanut oli saatavilla neljästä eri lähteestä, edellä mainittujen lisäksi myös Academia.edu. Tuoreen tutkimuksen mukaan [9] Academia.edu palveluun ladatut artikkelit saavat noin 70% enemmän viittauksia 5-vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna. Vaikka tässä minitutkimuksessa tarkasteluajanjakso oli vain noin 1,5 vuotta artikkelin julkaisusta, vaikuttaisi siltä, että toisin kuin kyseisessä tutkimuksessa yksi yksittäinen ei myöskään artikkelin lisääminen Academia.edu palveluun suoraviivaisesti lisää 70% julkaisumääriä. Tällä aineistolla vertailun kohteeksi soveltuva artikkeli, joka oli julkaistu avoimesti, mutta ei Academia.edu palvelussa, sai 7 kertaa enemmän viittauksia.

Johtopäätöksenä rohkenemme väittää, että yksin artikkelin tyyppi ei ole hyvä ennustava tekijä artikkelin viittausmäärillä. Sen sijaan artikkelin avoin saatavuus ennustaa huomattavasti paremmin kasvavia viittausmääriä. Jatkoartikkeleissa pohdimme mitkä tekijät parhaiten vaikuttavat artikkeleiden viittausmäärien kasvuun.

References

[1] Kronman, U. 2011. Kronman, Ulf. 2011. Guide to Scientific Publication Management for Researchers at the KTH Royal Institute of Technology. Version 1.0. 21 p. Available: http://kth.diva-portal.org/smash/get/diva2:450945/FULLTEXT01

[2] Jussila, J., Kärkkäinen, H., Kortelainen, S., Huhtamäki, J., Aho, T., & Tebest, T. (2014, November). New era of business analytics: making sense of business ecosystems. In Proceedings of the 18th International Academic MindTrek Conference: Media Business, Management, Content & Services (pp. 266-268). ACM.

[3] Jussila, J., Aramo-Immonen, H., Kärkkäinen, H., & Lyytikkä, J. (2014, November). Value added of social media in open innovation community: the perspective of a community-hosting company that produces B2B products. In Proceedings of the 18th International Academic MindTrek Conference: Media Business, Management, Content & Services (pp. 118-124). ACM.

[4] Pettersson, E., Aramo-Immonen, H., & Jussila, J. J. (2014). Social Media Utilization in B2B Networks’ Organizational Learning-Review and Research Agenda Proposal. J. Mobile Multimedia, 10(3&4), 218-233.

[5] Aramo-Immonen, H., Jussila, J., & Huhtamäki, J. (2014, October). Visualizing informal learning behavior from conference participants Twitter data. In Proceedings of the Second International Conference on Technological Ecosystems for Enhancing Multiculturality (pp. 603-610). ACM.

[6] Jussila, J. J., Kärkkäinen, H., & Aramo-Immonen, H. (2014). Social media utilization in business-to-business relationships of technology industry firms. Computers in Human Behavior, 30, 606-613. http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/22361/jussila_social_media_utilization_in_business_to_business_relationships.pdf?sequence=1

[7] Jussila, J., Huhtamäki, J., Henttonen, K., Kärkkäinen, H., & Still, K. (2014, January). Visual network analysis of Twitter data for co-organizing conferences: case CMAD 2013. In 2014 47th Hawaii International Conference on System Sciences (pp. 1474-1483). IEEE. https://tutcris.tut.fi/portal/files/1138501/jussila_visual_network_analysis_of_twitter_data.pdf

[8] Helander, N., Kärkkäinen, H., & Jussila, J. (2014). Value creation in business-to-business crowd sourcing. International Journal of Knowledge Society Research (IJKSR), 5(1), 28-39.

[9] Niyazov, Y., Vogel, C., Price, R., Lund, B., Judd, D., Akil, A., … & Shron, M. (2016). Open access meets discoverability: Citations to articles posted to Academia. edu. PloS one, 11(2), e0148257.

-Jari & Olli

Save

Save

Save

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *