Vilpittömän tieteen puolesta

Tiedevilpistä on kohistu viime päivinä eri medioissa. Helsingin Sanomien kirjoitus “Valtion suurin tutkimuslaitos pimitti vakavat vilppiepäilyt” ja sitä seurannut HSTV:n studiokeskustelu “VTT:n salaiset raportit tiedevilppiepäilystä tulivat julki – läpimurtona pidetty tulos näyttää vesittyvän” ovat potkaisseet käyntiin keskustelut tieteen pelisäännöistä Suomessa.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen mukaan tieteen etiikasta ja sen valvonnasta Suomessa on syytäkin käydä keskustelua. Kommentoiden Helsingin Sanomien artikkelia blogissaan hän toteaa: ”On pohdittava, onko nykyinen, vahvaan luottamukseen perustuva järjestelmä riittävä ja ovatko vilppiepäilyihin puuttumisen keinot riittäviä. Pyydän tutkimuksen eettiseltä neuvottelukunnalta, Suomen Akatemialta, yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta näkemyksiä tästä ja olen valmis tiedeyhteisön aloitteesta ja yhteistyössä heidän kanssaan tarvittaessa viemään ripeästi eteenpäin vahvistavia toimia.”

On hyvä asia, että tiedevilppiepäily on herättänyt keskustelua tieteen luotettavuudesta ja laadusta. On selvää, että autonomisuus ja tieteen itsensä korjaavuus ei ole toiminut optimaalisesti, jos useista tiedeyhteisön sisäisistä keskusteluista ja vertaisarviointikierroksista huolimatta on jossain tapauksessa edelleen epäselvää onko kyseessä vilppi vai ei. Voisikin kysyä kuinka paljon nykyään Suomessa tehtävästä tieteestä noudattaa yleisinä pidettyjä tieteen tuntomerkkejä:

  • Perusteltavuus:
    • väitteet tulee perustella tieteellisten menetelmien avulla
  • Julkisuus ja intersubjektiivisuus:
    • väitteiden perusteluiden tulee olla julkisia
    • tieteen tulee olla avointa kaikille
    • tieteellinen tieto tulee esittää ymmärrettävällä kielellä
  • Kriittisyys, itsensä korjaavuus, autonomisuus:
    • tutkijan on kriittisesti epäiltävä totuuksina esitettyjä väitteitä (kriittisyys)
    • tieteelliset tulokset on ymmärrettävä alustavaksi ja ehdollisiksi (itsensä korjaavuus)
    • sekä niiden korjaaminen on tieteellisen yhteisön asia (autonomisuus)
  • Edistyvyys:
    • tieteen viemistä tieteellisen toiminnan avulla kohti totuutta
    • tiedeyhteisössä vallitsee erilaisia normeja, joita kunniotetaan tutkimusyhteisössä

Haluaisin nostaa esille kolme pointtia tieteen tuntomerkeistä:

  1. Tieteen tulee olla avointa kaikille: jos tutkimus ei ole avoimesti saatavilla, niin on hyvin vaikea arvioida tutkimuksen tuloksien oikeellisuutta ja tutkimuksen luotettavuutta
  2. Tieteelliset tulokset on ymmärrettävä alustavaksi ja ehdollisiksi: tiedeyhteisön toiminta lopulta korjaa sellaisia ”totuuksia”, jotka ovat virheellisiä, mutta jos tutkimusdata ei ole avoimesti saatavilla, niin virheiden tai vilpin tunnistaminen on hyvin vaikeaa
  3. Tieteen tuloksien korjaaminen on tieteellisen yhteisön asia: ulkopuolisen paineen ei saisi vaikuttaa tieteellisen tutkimuksen tuloksiin, jos tiedeyhteisön sisällä kuitenkin vallitsee tiedon pimittämisen kulttuuri ja tiedeyhteisö ei noudata avoimen tieteen periaatteita (tutkimustulosten avointa julkaisemista, tutkimusaineistojen avaamista ja avoimia tutkimusmenetelmiä), niin on hyvin vaikea tehdä mitään korjaavia toimenpiteitä sisältä tai ulkoa käsin

Uskon, että mikäli Suomessa panostettaisiin enemmän avoimen tieteen toimintatapoihin, olisi mahdollista parantaa sekä tieteen luotettavuutta että sen vaikuttavuutta. Heidi Laine ja Konsta Happonen antavan pari hyvää vinkkiä Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa, miten tähän voidaan päästä:

  1. Avoimuuden vaatimusten kasvaessa on tärkeää kehittää palkitsemisen muotoja. Nykyinen julkaisukeskeinen palkitsemiskulttuuri ei kannusta aineistojen ja menetelmien avoimeen jakamiseen.
  2. Tutkimusrahoittajat, kuten Suomen Akatemia ja säätiöt, ovat avainasemassa avoimen tieteen edistämisessä, sillä ne voivat edellyttää rahoittamiltaan hankkeilta avoimuutta ja myös palkita siitä.
  3. Tieteen autonomian turvaamiseksi on tärkeää, että tutkijayhteisö tarttuu myös itse sitä kohtaaviin haasteisiin. Kannustammekin jokaista tutkijaa pohtimaan, miten avata omaa tutkimustaan tieteen läpinäkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi

He eivät ole yksin ajatuksiensa kanssa ja kannustakin myös muita tutustumaan Open Knowledge Finland ry ja Avoin tiede -työryhmän toimintaan.

-Jari Jussila

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *